Liikkumisesta helpommin löydettävää?

Haluaisitko liikkua enemmän kuin nyt tai mikä sinua estää liikkumasta enemmän? Thrilin tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia kertoo haluavansa liikkua aktiivisemmin.

Thrilin teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia kertoo haluavansa liikkua aktiivisemmin. Mutta miksi liikkuminen kuitenkin jää pohdinnan tasolle, vaikka motivaatiota löytyisikin?

Haluaisitko liikkua enemmän kuin nyt? Mikä sinua estää liikkumasta enemmän? Muun muassa näihin asioihin etsimme vastauksia suomalaisilta. Kyselytutkimukseen vastasi tuhat suomalaista.

Kuusi kymmenestä tutkimukseen vastanneesta kertoi haluavansa liikkua enemmän. Tämähän siis tarkoittaa sitä, että monet eivät varmastikaan liiku omasta mielestään tarpeeksi. Luonnollisesti jäin miettimään, mikä saisi ihmiset toteuttamaan nämä tavoitteet.

Yli 40 % liikkuu korkeintaan kahdesti viikossa

Motivaatiosta ja halusta huolimatta, tutkimuksen mukaan yli neljännes suomalaisista liikkuu tällä hetkellä vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Harvemmin kuin kerran viikossa liikkuu 12,9 prosenttia vastaajista. Kahdeksan prosenttia ei harrasta liikuntaa lainkaan.

Kuten totesimme, samaan aikaan kuusi kymmenestä kertoo haluavansa liikkua nykyistä enemmän. Kun tarkastelimme tuloksia, huomasimme myös, että suurin yksittäinen este liikkumiselle on tuttu ajanpuute.

Meitä havainnot tottakai kiinnostavat ja paljon. Olemmehan olemassa siksi, että arkiliikunnasta tulisi kaikille helpompaa, ja kynnys kokeilla uutta hektisen arjen keskellä laskisi mahdollisimman alas.

Tuloksista itselleni heräsi ajatus siitä, että voisiko ajanpuute kuitenkin olla vain osa tarinaa. Voisiko olla kyse jopa siitä, että liikunnan löytäminen ei ole riittävän helppoa, tuttu halli on turhan kaukana, tai se ei ole kiireen keskellä riittävän houkutteleva. Jos siis olisi mahdollista löytää helposti jokaiseen tilanteeseen sopivaa harrastettavaa ja oikea paikka, voisi myös harrastaminen hektisen arjen keskellä helpottua.

Liikkumassa tutustutaan

Jopa – ainakin itselleni – hieman yllättäen vain noin 30 prosenttia suomalaisista liikkuu mieluummin muiden kanssa kuin yksin. Ensisilmäyksellä luku on matala, ja olisin henkilökohtaisesti kuvitellut sen suuremmaksi.

Mutta toisaalta, tulosten mukaan lähes puolet vastaajista kokee liikunnan hyväksi tavaksi tutustua uusiin ihmisiin.

Vaikuttaa siis siltä, että liikunta nähdään hyvänä sosiaalisena aktiviteettina, mutta se kuitenkin jää vasta ajatuksen tasolle.

Lieneekö tämä kuvaus meidän suomalaisten personallisuudesta?

Yhteisöllinen liikuntakulttuuri ei ole meille välttämättä täysin vieras ajatus, mutta se on kuitenkin vasta rakentumassa. Ja rakentumassa oleva kulttuuri on tottakai erinomainen tilaisuus esimerkiksi meille Thrilillä sekä liikuntapaikoille, yrityksille ja seuroille osallistua. Voimme olla rohkaisemassa sosiaaliseen matalankynnyksen liikkumiseen ja kannustaa tapaamaan uusia ihmisiä.

Esimerkiksi maailmalla erilaiset avoimet pelit, joihin kuka tahansa voi liittyä mukaan, ovat jo suhteellisen suosittu konsepti. Suomessa me vielä selkeästi kuitenkin hieman mietimme uskaltaisimmeko kutsua tuntemattomat mukaan harrastamaan. Mutta en toki halua unohtaa, että monien lajien harrastajille erilaiset yhteispelit, -lenkit tai sosiaaliset treenit ovat jo arkipäivää.

Miten kulttuuria lopulta voidaan edistää?

Tutkimus maalailee kuvaa suomalaisesta, joka haluaisi liikkua nykyistä enemmän, kaipaa hyvää liikkumisen kokemusta ja on avoin uusille kohtaamisille, mutta ei vielä ole löytänyt kaikkea tätä.

Kuten mainittua, kulttuuri on kehittymässä, eikä sen syntyminen tapahdu sormia napauttamalla.

Uskon itse, että voimme kuitenkin vaikuttaa tähän monin tavoin. Voimme luoda kokemuksia, jotka jäävät mieleen, tehdä liikunnan ja liikuntaseuran löytämisestä helpompaa, rohkaista omalla esimerkillämme uusien ihmisten kanssa liikkumiseen ja tukea yhteisöjen syntymistä.